Hakapellon tammimetsä osa 5 – nykytila syksyllä 2025

 


Tervetuloa jälleen seuraamaan tammenkasvatusta Keski-Suomessa. Tässä postauksessa käsittelen tammitaimikon nykytilaa syksyllä 2025. Taimikko on nyt 13 kasvukautta vanha. Kävin elo-syyskuussa 2025 mittaamassa taimikkoa ja muutenkin tutkimassa, mitä taimikolle kuuluu.

 

Ilmasto-olosuhteet: lämpösummat, kasvukauden pituus, kovimmat pakkaset taimikon elinaikana:


·      Tammitaimikon elinaikana 2013-2024 ilmasto-olosuhteet ovat olleet seuraavanlaiset (tiedot Jyväskylän lentoaseman sääasemalta):

o   Lämpösumma keskim. 1350 ⁰Cvrk

o   Kasvukauden pituus 164 vrk

o   Kovin pakkanen -34 C

 

Jos vertaa menneisiin lukuihin niin lämpösumma Jyväskylässä on ollut tammivyöhykkeen ”vanhan ilmaston” tasoa tämän vuosituhannen ajan. Helsingin lämpösummakeskiarvo 1961-1990 oli n. 1320 ⁰Cvrk. Viimeisen 25 vuoden keskiarvo Jyväskylässä on ollut hieman yli 1300 ⁰Cvrk. Taimet ovatkin siis tavallaan saaneet kasvaa tammivyöhykkeen ilmasto-oloissa.


Edellisen postauksen jälkeen tehtyjä asioita:


·         Alueella raivattiin vesakkoa kesällä 2023

·         Hirvikarkotetta on levitetty joka syksy

·         Jonkin verran vielä on ollut tukikeppien oikomista, tosin paljon vähemmän kuin aiemmin

 

Taimikko istutettiin ryhmäistutuksena 9 tammen ryhmiin ja ryhmien väliin annettiin kylväytyä luonnostaan muita puulajeja. Tammet ovat kasvaneet varsin elinvoimaisesti, kolme neljäsosaa istutetuista taimista on kasvanut kunnolla, erinomaisen elinvoimaisia on n. 60%. Luontaista poistumaa on ollut suunnilleen odotetusti. Jokaisessa ryhmässä on elinvoimaisia yksilöitä, joista voi kehittyä täysikokoisia laadukkaita puita.


Tammiryhmä, ympärillä muuta puustoa



Tubexit avautuvat rei’itystä pitkin puun kasvaessa paksuutta





6-metrinen tammi, jonka latvus on taimikolle tyypillinen tuuhea mutta suhteellisen kapea


Puut ovat kasvaneet siis varsin hyvin. Ohessa tietoja puustosta:

·         Puiden pituus on pääasiassa n. 4-6 metriä ja pisimmät puut ovat n. 6-7 metriä pitkiä

·         Puiden läpimitta vaihtelee paljon, mitatuilla isommilla puilla se on keskimäärin 5,4 cm (max 8,6 cm)

·         Puiden latvusten läpimitta on keskimäärin 2,0 m

·         Tämä vuonna tuli ensimmäiset terhot muutamaan puuhun



Järein taimi on halkaissut Tubex-suojan rei’itystä pitkin, puun halkaisija 8,6 cm.


Elinvoimainen suorarunkoinen tammi




Ryhmien välistä (ja sisäistä) muuta puustoa on kehittynyt hyvin vaihtelevasti, joissakin kohdin vesakkoa on runsaasti, joissakin kohdin ei lainkaan. Eli joidenkin ryhmien välissä on jopa puuttomia aukkoja. Yleisimmät lajit ovat pajut (71% ryhmistä) ja koivut (58% ryhmistä). Leppää kasvaa alueen itäosassa (25% ryhmistä) ja muita puulajeja satunnaisesti.




 Merkittävimmät tuhot ja ongelmat:

·         Ilmastotuhoja ei ole ollut, ainakaan näkyviä

·         Eläintuhoja ei ole ollut (suojauksena Tubex ja hirvikarkote syksyisin)

·         Tubexien vääntyminen talvisin roudan takia vinoon on aiheuttanut oikomistarvetta osalle suojista keväisin

·         Muuta puustoa on joko hiukan liikaa (vesakoitumista) tai sitten sitä ei ole juuri ollenkaan (ryhmien välisiä aukkoja). Tämä ei ole kovinkaan iso ongelma, ratkaistavissa metsänhoidollisesti.


Aluskasvillisuutta on edelleen erittäin paljon:

·         Aukeammalla alueella maitohorsmaa, heinää, muita kukkivia ruohovartisia, vadelmaa

·         Isoimpien tammien juurella myös oravanmarjaa

·         Metsän vieressä rehevää metsäkasvillisuutta – lillukkaa, mustikkaa, vadelmaa, maitohorsmaa, metsäkortetta


Aluskasvillisuutta


Suurimpien tammien juurelle alkanut kasvaa oravanmarjaa - metsälajit alkavat palata taimikolle puiden kasvaessa



Yhteenvetona voi todeta, että taimikko on nyt lähtenyt hyvään kasvuun. Tammi näyttää pärjäävän ja kasvavan istutettuna hyvin Jyväskylässäkin.


Tammitaimikkoa elokuussa 2025. Kuva Keijo Penttinen







Kommentit

  1. Minä olen kerännyt Iisalmen hyvälaatuisesta tammikujanteesta terhoja monta vuotta Mustilan arboreettumiin, Viime syksynä keräsin 100kg. Suurin osa terhoista menee taimityllilään ja näiden tammien levinneisyys ulottuu eteläisestä keskisuomesta oulun korkeudelle saakka, kertoi tyllilän johtaja. Lieneekö nämä sinun tammet Iisalmen kantaa. Minä kylvin 2020/2021 Iisalmen tammea Pörsänmäkeen pieneen peltoheittoon joka viettää hieman pohjoisen puolelle ja on aika lähellä alavaa notkoa. Rusakot ovat muutamana vuonna syöneet latvoja. Olen kahtena viime keväänä lannoittanut taimikkoa nuutama kourallinen/taimi niimpä nyt pisimmät tammet ovat yli 2metrisiä ja rusakko syönnösten jäljiltä jotkut hyvinkin kasvaneet taimet ovat monihaaraisia ja tarkoitus on ruveta napsimaan pois ylimääräisiä haaroja, kunhan ovat kasvaneet niin korkeiksi etteivät puput ylety syömään latvoja. Kylvin terhot noin 2 kertaa 2 ruutuihin, niimpä on sitten valinnan varaa poistaa ylimääräisiä huonolaatuisia taimia. Maaperä on vanhaa moreenipohjaista peltomaata. Nyt lannoituksen varjopuolena kasvanut rehevästi vattua ja horsmaa. Kevään kasvupyrähdys oli viileyden vuoksi varsin maltillinen, mutta tämä loppukesän toinen kasvupyrähdys oli todella hyvä, joten tämän kesän kasvu on parhaimmilla täimilla yhteensä metrin luokkaa. Onko kokemuksia karkotteiden tehosta jäniseläimiin? Viimesyksynä laitoin parhaimmille taimille spiraali suojia, mutta jos olisi olemassa tehokasta karkoitetta, niin haluaisin kokeilla mikä aine tepsii. Olisin hyvin kiitollinen hyvistä neuvoista. Terveisin; Risto Loiva Iisalmen Lappetelästä: sp; risto.loiva@gemail .com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei. Nämä tammet ovat Metsäntutkimuslaitoksen Punkaharjun tammimetsän terhoista asvatettuja. Ko metsä on perustettu 1920-luvulla Bromarvista tuoduilla terhoilla. Olen kuullut tuosta Iisalmen kannasta ja se kiinnostaa kestävyytensä takia. Minulla tammet on käsitelty hirvikarkotteella syksyisin niin se on pitänyt myös jänikset (ja kauriit ja peurat) loitolla, mitään eläintuhoja ei ole ollut. Suojat ovat toki 120 cm korkeita, että sekin vaikuttaa mutta runsaslumisina talvina jänis kyllä periaatteessa ylettyy. Mielenkiintoista kuulla kylvökokemuksestasi ja siitä, miten nopeasti kylvetyt taimet ovat kasvaneet!

      Poista
  2. Tammikkoni kasvupaikka ei todellakaan ole mikroilmastoltaan paras mahdollinen, mutta aurinko paistaa taimikkoon lähes koko päivän. Pakkasvaurioita en ole juurikaan havainnut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla tuohon paistaa aika hyvin aurinko. Mutta maaperä on aika märkää, mikä ei ole niin hyvä tammelle kuin loiva rinne ja läpäisevämpi maaperä. Minullakaan ei ole ollut pakkasvaurioita, kylmin pakkanen oli -34 astetta mutta ei aiheuttanut mitään vaurioita.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hakapellon tammimetsä osa 2 – suunnittelu

Hakapellon tammimetsä osa 4 – kasvuvaiheet 2015-2022