Hakapellon tammimetsä osa 5 – nykytila syksyllä 2025

 

Tervetuloa jälleen seuraamaan tammenkasvatusta Keski-Suomessa. Tässä postauksessa käsittelen tammitaimikon nykytilaa syksyllä 2025. Taimikko on nyt 13 kasvukautta vanha. Kävin elo-syyskuussa 2025 mittaamassa taimikkoa ja muutenkin tutkimassa, mitä taimikolle kuuluu.

 

Ilmasto-olosuhteet: lämpösummat, kasvukauden pituus, kovimmat pakkaset taimikon elinaikana:

·      Tammitaimikon elinaikana 2013-2024 ilmasto-olosuhteet ovat olleet seuraavanlaiset (tiedot Jyväskylän lentoaseman sääasemalta):

o   Lämpösumma keskim. 1350 ⁰Cvrk

o   Kasvukauden pituus 164 vrk

o   Kovin pakkanen -34 ⁰C

 

Jos vertaa menneisiin lukuihin niin lämpösumma Jyväskylässä on ollut tammivyöhykkeen ”vanhan ilmaston” tasoa tämän vuosituhannen ajan. Helsingin lämpösummakeskiarvo 1961-1990 oli n. 1320 ⁰Cvrk. Viimeisen 25 vuoden keskiarvo Jyväskylässä on ollut hieman yli 1300 ⁰Cvrk. Taimet ovatkin siis tavallaan saaneet kasvaa tammivyöhykkeen ilmasto-oloissa.

Edellisen postauksen jälkeen tehtyjä asioita:

·         Alueella raivattiin vesakkoa kesällä 2023

·         Hirvikarkotetta on levitetty joka syksy

·         Jonkin verran vielä on ollut tukikeppien oikomista, tosin paljon vähemmän kuin aiemmin

 

Taimikko istutettiin ryhmäistutuksena 9 tammen ryhmiin ja ryhmien väliin annettiin kylväytyä luonnostaan muita puulajeja. Tammet ovat kasvaneet varsin elinvoimaisesti, kolme neljäsosaa istutetuista taimista on kasvanut kunnolla, erinomaisen elinvoimaisia on n. 60%. Luontaista poistumaa on ollut suunnilleen odotetusti. Jokaisessa ryhmässä on elinvoimaisia yksilöitä, joista voi kehittyä täysikokoisia laadukkaita puita.

Tammiryhmä, ympärillä muuta puustoa

Tubexit avautuvat rei’itystä pitkin puun kasvaessa paksuutta

6-metrinen tammi, jonka latvus on taimikolle tyypillinen tuuhea mutta suhteellisen kapea

Puut ovat kasvaneet siis varsin hyvin. Ohessa tietoja puustosta:

·         Puiden pituus on pääasiassa n. 4-6 metriä ja pisimmät puut ovat n. 6-7 metriä pitkiä

·         Puiden läpimitta vaihtelee paljon, mitatuilla isommilla puilla se on keskimäärin 5,4 cm (max 8,6 cm)

·         Puiden latvusten läpimitta on keskimäärin 2,0 m

·         Tämä vuonna tuli ensimmäiset terhot muutamaan puuhun

Järein taimi on halkaissut Tubex-suojan rei’itystä pitkin, puun halkaisija 8,6 cm.

Elinvoimainen suorarunkoinen tammi

Ryhmien välistä (ja sisäistä) muuta puustoa on kehittynyt hyvin vaihtelevasti, joissakin kohdin vesakkoa on runsaasti, joissakin kohdin ei lainkaan. Eli joidenkin ryhmien välissä on jopa puuttomia aukkoja. Yleisimmät lajit ovat pajut (71% ryhmistä) ja koivut (58% ryhmistä). Leppää kasvaa alueen itäosassa (25% ryhmistä) ja muita puulajeja satunnaisesti.

 Merkittävimmät tuhot ja ongelmat:

·         Ilmastotuhoja ei ole ollut, ainakaan näkyviä

·         Eläintuhoja ei ole ollut (suojauksena Tubex ja hirvikarkote syksyisin)

·         Tubexien vääntyminen talvisin roudan takia vinoon on aiheuttanut oikomistarvetta osalle suojista keväisin

·         Muuta puustoa on joko hiukan liikaa (vesakoitumista) tai sitten sitä ei ole juuri ollenkaan (ryhmien välisiä aukkoja). Tämä ei ole kovinkaan iso ongelma, ratkaistavissa metsänhoidollisesti.

Aluskasvillisuutta on edelleen erittäin paljon:

·         Aukeammalla alueella maitohorsmaa, heinää, muita kukkivia ruohovartisia, vadelmaa

·         Isoimpien tammien juurella myös oravanmarjaa

·         Metsän vieressä rehevää metsäkasvillisuutta – lillukkaa, mustikkaa, vadelmaa, maitohorsmaa, metsäkortetta

Aluskasvillisuutta

Suurimpien tammien juurelle alkanut kasvaa oravanmarjaa - metsälajit alkavat palata taimikolle puiden kasvaessa

Yhteenvetona voi todeta, että taimikko on nyt lähtenyt hyvään kasvuun. Tammi näyttää pärjäävän ja kasvavan istutettuna hyvin Jyväskylässäkin.

Tammitaimikkoa elokuussa 2025. Kuva Keijo Penttinen