Tammitaimikko osa 1 - taustaa ja perustietoja

Tässä kirjoituksessa käyn läpi hieman tammitaimikkoni taustaa ja perustietoja.

 

Taimikko sijaitsee Jyväskylässä, vajaa 15 km keskustasta itään. Taimikon alue (yksi hehtaari) on ollut hakamaata n. 1930-1972, sen jälkeen se istutettiin männylle. Mäntymetsä oli huonolaatuista boorinpuutoksen takia (paljon kaksilatvaisia mäntyjä) ja se hakattiin kevättalvella 2013.

 

Alueen maaperä on hienojakoista (pääasiassa hiesua ja savea) ja alue on kostea, mutta turvetta ei ole, vaan maaperä on kivennäismaata. Alue on osittain ojitettu 2009. Maaperä on hyvin syvää, kallio ei ole lähelläkään maanpintaa (kyseessä on drumliinin loiva kaakkoisrinne).

 

Alueen rehevyyden vuoksi päätin uudistaa alan jalopuilla, puulajiksi valikoitui tammi mm. joustavien kasvupaikkavaatimustensa takia (alueen sisällä on paljon pienialaista vaihtelua maaperässä).

 

Olen pitänyt kirjaa Jyvässeudun kasvukausista vuodesta 1999 alkaen – ajanjaksolla 1999-2021 lämpösumma on ollut reilu 1300 (eli jonkin verran aiempia vertailujaksoja korkeampi) ja kasvukauden pituus on ollut keskimäärin 164 vuorokautta. Taimikko on yhden kilometrin etäisyydellä suuresta järvestä, mikä tasaa lämpötiloja sulan veden aikaan. Taimikon kokema kovin pakkanen on ollut -31 astetta.

 

Ennen tammitaimikon perustamista perehdyin useisiin suomalaisiin tammimetsiin, sekä kirjallisuudesta että maastossa. Merkittävimpiä olivat:

 

+ Espoon Lähderannan tammimetsät

+ Punkaharjun Metlan tammimetsä

+ Yläneen Tourulankylän tammimetsä

+ Jyväskylän Tourujoen tammimetsä

 


Punkaharju - Metlan tammimetsä




Tammimetsää Espoon Lähderannassa




Tammimetsä Jyväskylän Tourujoella



Kolme ensimainittua ovat luonteeltaan talousmetsien tapaan hoidettuja. Jyväskylän Tourujoella saa käsitystä tammen pärjäämisestä ja kasvusta Jyväskylän seudulla.

 

Lisäksi perehdyin tammen kasvatusta käsittelevään kirjallisuuteen ja tutkimuksiin yms. materiaaleihin. Aineistossa oli suomalaisia, ruotsalaisia, saksalaisia ja venäläisiä materiaaleja. Näiden avulla syntyi kokonaiskuva tammen ominaisuuksista sekä taimikon perustamisesta, taimikonhoidosta ja metsänhoidosta aina mahdolliseen päätehakkuuseen saakka.

 

Näiden suunnitelmien pohjalta perustin tammitaimikon v. 2013 keväällä. Perustamisesta, hoidosta ja kokemuksista kerron tarkemmin seuraavissa postauksissani.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hakapellon tammimetsä osa 5 – nykytila syksyllä 2025

Hakapellon tammimetsä osa 2 – suunnittelu

Hakapellon tammimetsä osa 4 – kasvuvaiheet 2015-2022