Tammimetsät

Tässä postauksessa käsittelen tammitaimikon jatkokasvua alkuvaiheen jälkeen vuosina 2015-2022 (kasvukaudet nro:t 3-10). Tammen latvus kesällä 2020   Kasvukausien olosuhteet   Kasvukaudet 3-9 (2015-2021) olivat ilmasto-olosuhteiltaan seuraavanlaiset:   Lämpösumma keskim. n. 1300 (vaihteluväli 1050-1620) Kasvukausien pituus keskim. n. 164 päivää Kovimmat pakkaset -31 ℃ (kevättalvi 2018) ja -30 ℃ (kevättalvi 2021)   Tehdyt työt 2015-2022   Routa vääntää tuubien tukikeppejä vinoon ja niiden oikominen on ollut jokakeväinen työ. Vain osa kepeistä on kääntynyt vinoon, niiden oikominen on vienyt pari tuntia per vuosi, eli puhutaan varsin kohtuullisesta työmäärästä. (Taimikon ala 1,0 hehtaaria). Tuubien tukikeppien oikomista, huhtikuu 2019.  Työn suorittajana Samuli Rinne   Alueella on kohtalainen hirvikanta ja varmuuden vuoksi taimet on käsitelty hirvikarkoitteella joka syksy. Levitystyö on vienyt n. 4-5 tuntia joka vuosi. Hirvi...

  Tässä postauksessa käsitellään tammitaimikon istutuksen käytännön järjestelyitä ja kokemuksia kahden ensimmäisen kasvukauden (kesät 2013 ja 2014) osalta. Tammen taimi kirjoittajan kädessä kesällä 2013   Istutus   Istutustyön valmistelut alkoivat maanmuokkauksesta. Koko alue muokattiin tiheään asentoon (n. 1,7 m taimivälit). Alueen reunalla menee koko alueen pituudelta aiemmin tehty oja. Hakkuutähteitä jäi maastoon jonkin verran. Aluetta maanmuokkauksen jälkeen Alueen reunalla menee oja Sitten tilasin taimet ja tarvikkeet:   + Tammen taimia 1100 kpl + Tubex 120 cm -taimisuojia 1200 kpl (100 kpl varalle) + Tukikeppejä (pituus 140 cm) 1200 kpl (100 kpl varalle)   Tubex-suojat ja tukikepit Istutustyö alkoi 4.6.2013 taimiryhmien merkitsemisellä maastoon. Seuraavaksi varsinainen istutus tapahtui kuokalla. Taimien istutuksen ohessa lyötiin tuubien tukikepit maahan taimien viereen. Tämän jälkeen laitettiin tuubit paikoilleen. Sekapuustoa ei istut...

  Kuva: tammitaimikko pian perustamisen jälkeen Tässä kirjoituksessa kerron taimikkoni suunnittelusta.   Aiemmassa postauksessani kerroin perehtyneeni sekä kirjallisuuteen että myös ihan käytännössä vierailuilla useisiin tammimetsiköihin. Otin oppia niin onnistumisista kuin epäonnistumisistakin suunnitellessani taimikkoani. Taimikkovaiheessa tehdyt valinnat ovat pitkäkestoisia, käytännössä koko metsän eliniän ajan. Siksi taimikon perustamisessa tulee olla äärimmäisen huolellinen. Nostan tähän pari esimerkkiä, samalla seudulla olevat tammimetsiköt, jotka ovat kehittyneet hyvin eri tavoin. Toinen on huonolaatuinen tammimetsikkö Helsingin Pirkkolassa, toinen erinomainen tammimetsikkö Espoon Lähderannassa: Pirkkolan tammimetsikkö on perustettu istuttamalla taimet melko väljästi, taimiväli keskimäärin n. 2,4 m. Puut ovat kasvaneet mutkaisiksi, paksuoksaisiksi ja muutoinkin huonolaatuisiksi, oli metsikön idea mikä tahansa.   Kuva: Pirkkolan tammimetsikkö Lähderannan t...

Tässä kirjoituksessa käyn läpi hieman tammitaimikkoni taustaa ja perustietoja.   Taimikko sijaitsee Jyväskylässä, vajaa 15 km keskustasta itään. Taimikon alue (yksi hehtaari) on ollut hakamaata n. 1930-1972, sen jälkeen se istutettiin männylle. Mäntymetsä oli huonolaatuista boorinpuutoksen takia (paljon kaksilatvaisia mäntyjä) ja se hakattiin kevättalvella 2013.   Alueen maaperä on hienojakoista (pääasiassa hiesua ja savea) ja alue on kostea, mutta turvetta ei ole, vaan maaperä on kivennäismaata. Alue on osittain ojitettu 2009. Maaperä on hyvin syvää, kallio ei ole lähelläkään maanpintaa (kyseessä on drumliinin loiva kaakkoisrinne).   Alueen rehevyyden vuoksi päätin uudistaa alan jalopuilla, puulajiksi valikoitui tammi mm. joustavien kasvupaikkavaatimustensa takia (alueen sisällä on paljon pienialaista vaihtelua maaperässä).   Olen pitänyt kirjaa Jyvässeudun kasvukausista vuodesta 1999 alkaen – ajanjaksolla 1999-2021 lämpösumma on ollut reilu 1300 (e...

Tervetuloa Tammimetsät-blogiini!  Blogin kirjoittaja kesällä 2021 taimikossaan. Blogini käsittelee yleisesti tammimetsiä ja omaa tammitaimikkoani Jyväskylässä. Taimikkoni on nyt kasvanut kymmenen kasvukautta ja sitä kautta kokemuksia on jo kertynyt. Tässä blogissa tarkoituksenani on kertoa tammen kasvattamisesta Suomessa, jakaa ideoita ja kokemuksia (niin hyviä kuin huonojakin) ja kertoa seikkaperäisesti oman tammitaimikkoni kasvattamisesta ja kehityksestä. Jos näistä tiedoista ja kokemuksista olisi hyötyä ja iloa muillekin jalopuiden kasvattajille.   [Blogin kirjoittaja on pienmetsänomistaja, joka kasvattaa omassa metsässään jalopuita.]